Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk haluaa kehittää Kouvolan Anjalassa sijaitsevaa Biosampo-tutkimus- ja koulutuskeskusta hajautettujen energiaratkaisujen kehityslaboratorioksi. Tavoitteena on käyttää raaka-aineena toisen sukupolven biomateriaaleja sekä erilaisia jätteitä.
Biosammon toiminta siirtyi elokuun alussa Xamkille Kouvolan seudun ammattiopistolta (KSAO) Kouvolan kaupungin hyväksyttyä luovutussopimuksen.
– Neuvottelut Kouvolan kaupungin kanssa sujuivat erittäin hyvässä hengessä, toteaa ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.
Hän lisää, että vastuun ottaminen Biosammon tulevaisuudesta sopii Xamkille hyvin, koska aluekehitystehtävä korostuu ammattikorkeakoulussa entisestään.
Ammattikorkeakoulu kehittää Biosammon toimintaa uusimalla ja täydentämällä laitteistoja ja koneita sekä vahvistamalla Biosammon henkilöstöä tutkimushankkeiden ja -rahoituksen saamiseksi.
– Myös yrityksille myytävää tutkimus- ja testauspalvelua on tarkoitus lisätä, kaavailee ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemi.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka on vakuuttunut siitä, että Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakso hyötyvät Biosammon toiminnan vahvistumisesta Anjalassa.
– Biosammon kautta tavoitellaan uuden yritystoiminnan sijoittumista seudulle ja olemassa olevien yritysten toiminnan kehittämistä. Myös Nuorisokeskus Anjalan toimintaan XAMK tuo mukavasti uutta ”pöhinää”, uskoo Marita Toikka.
Optimismin taustalla on valtakunnallinen kehitys- ja investointitarve biokaasun tuotantoon. Xamkissa uskotaan, että tarve erilaisten biopohjaisten raaka-aineiden tutkimukseen kasvaa. Biosammossa tutkitaan myös biohiilen valmistusta.
Yhteistyö Xamkin muiden tutkimus- ja kehittämisyksiköiden ja insinöörikoulutuksen kanssa on merkittävä voimavara vahvistettaessa Biosammon toimintaa. Yksikköä voivat hyödyntää ainakin Kotkan energia- ja ympäristöalan sekä Savonlinnan biotuotetekniikan insinööriopiskelijat.
Mahdollisia synergioita on löydettävissä lisäksi ammattikorkeakoulun Mikkelin, Savonlinnan ja Kotkan laajan tki-toiminnan kanssa. Mahdollisuuksia pidemmällä aikajänteellä nähdään hajautetun uusiutuvan energian lisäksi myös materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden paikallisessa kehitystoiminnassa.