Vuosikymmenten tauon jälkeen Kymenlaaksossa järjestettiin lasten ja nuorten maakuntajuhla Suomi100-juhlavuoden kunniaksi.

Anjalan Vala 2017 -tilataideteoksen teemana on ollut välittäminen ja toisista huolehtiminen.

Kirsi Sali

Nuorisokeskus Anjalan järjestämään juhlaan oli lähetetty kutsu kaikkiin Kymenlaakson kuntiin. Paikalle saapui kutsuvieraiden lisäksi noin 260 koululaista opettajineen lähinnä Inkeroisten, Myllykosken ja Kouvolan kouluista.

Kymenlaakson nuorisoseurojen keskusseura järjesti maakuntajuhlan nimellä kulkenutta kesäjuhlaa jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Aluksi juhlaa järjestettiin Kymenlaakson kansanopistolla Inkeroisissa ja myöhemmin eri puolilla maakuntaa. 1950-luvulta lähtien juhlaa järjestettiin yhteistyössä Kymenlaakson maakuntaliiton kanssa. Anjala toimi juhlien pitopaikkana useita kertoja aina 1970-luvulle saakka.

Nuorisokeskus Anjalan kehittämispäällikkö Kirsi Salin mukaan aika taisi tuolloin ajaa maakuntajuhlaperinteen ohi.

— Se oli siihen aikaan hyvin perinnetietoinen juhla kansantanhuineen ja sen sellaisineen. Halusimme nyt Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi elvyttää perinteen uudelle sukupolvelle suunniteltuna.

Hän ei osannut sanoa, muodostuuko henkiin herätetty maakuntajuhla uudelleen perinteeksi Suomen juhlavuoden jälkeenkin.

Yhteisötaidetta välittämisen puolesta

Maakuntajuhlassa paljastettiin Anjalana kartanon kulttuuripuistoon tänä kesänä tehty yhteisötaideteos Anjalan Vala 2017.

Puistoon perustettuun syötävään puutarhaan valmistunutta taideteosta luotiin lasten ja nuorten nuorisokeskus Anjalan kesäleireillä sekä yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa pidetyissä puutarhatalkoissa.

— Näiden Suomi100-kesäleirien ja tämän Anjalan Vala 2017 -tilataideteoksen teemana on ollut välittäminen ja toisista huolehtiminen. Sen rakentamiseen osallistui lapsia ja nuoria koko Kymenlaaksosta.

Lisäksi oman panoksensa antoivat Inkeroisten vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijat. Salin mielestä se tarjosi tärkeää toimintaa vastaanottokeskuksen asukkaille.

— He ottivat innokkaasti osaa talkoisiin. Paikallisia olisi toivonut osallistumaan enemmän.

Taideteos käsittää pensaista istutetun labyrintin sekä labyrinttiin sijoitettuja pronssisia patsaita. Taideteoksen yksityiskohdat, pronssista valetut hahmot kertovat tarinoillaan välittämisestä. Hahmojen seurana on alueelta löydettyjä Kustaan sodan aikaisia tykinkuulia.

Taideteoksen taiteellisesta suunnittelusta ja veistosten teosta on vastannut kuvanveistäjä Antti Halonen.

Mobiilipelissä testattiin Kymenlaakso-tietoa

Nuorisokeskus Anjalan maakuntajuhlaan jalkautui bussilasteittain lähiseudun koululaisia. Heti kättelyssä heidät lähetettiin pienissä porukoissa liikunnalliselle ja tietoa vaativalle mobiilipeliradalle.

Älylaitteillaan peliin kirjautuneet koululaiset lähtivät geokätköilyn tyyliin etsimään kuutta kysymysrastia Anjalan kartanonpuiston alueelta.

Inkeroislaiset 8.–luokkalaiset Kasper Valtonen, Heikki Sali ja Roni Suurnäkki olivat matkalla kolmannelle rastille.

— Ensimmäisellä rastilla kysyttiin, mitkä kunnat kuuluvat Kymenlaaksoon. Saimme täydet pisteet, he hihkuivat.

Toisen rastin murrearvoituksenkin he ratkaisivat oikein. Kolmannella rastilla nuorukaisten piti kertoa mielipiteensä siitä, mikä on tärkein asia, jota Kymenlaaksossa pitää kehittää.

— Erilaisia aktiviteetteja pitää saada lisää, he summasivat hetken tuumittuaan.